9.1.2018

Haaveita ja hokkuspokkusta



Jokin aika sitten luin Lilystä tämän Kaisa Merelän blokirjoituksen. Teille jotka ette jaksa/halua klikata linkkiin ja jaksa/halua lukea kyseistä tekstiä seuraavaksi lyhennelmä kirjoituksesta; ihmisen mielellä on valtava voima. Niin valtava, että sillä pystyy kutsumaan luoksemme meidän suuria unelmiamme. Affirmointi tarkoittaa tuota omien unelmien yksityiskohtaista visualisointia ja sen haaveiden mukaisen todellisuuden luomista oman pään sisään. Tällä visualisoinnilla ihminen asettuu oikeaan energiatilaan ja voi lähettää unelmillaan värähtelyjä, joidan avulla se pään ulkopuolinen maailma alkaa vastata siihen kutsuun.

Luettuani tekstin, tuumin että johan oli hölynpölyä ja hokkuspokkusta kerrakseen. Sitten ystäväni Viivi. joka on taipuvainen toisinaan uskomaan jos jonkunlaiseen universumintahto/kohtalo/yksisarvis yms. hömpötykseen puuttui peliin. Hän selitti minulle asian niin ettei se enää kuulostanut siltä että tulisi hymistä hiljaa nurkassa lootusasennossa "omm, tule luo unelmani, tule ommmmm" (tiestysti kynttilänvalossa ja suitsukkeiden ympäröimänä).

Unelmien visualisoinnin ei tarvitse olla hokkuspokkusta. Oikeastaan kyse on rohkeiden ja positiivisten ihmisten kyvystä myöntää itselleen haaveensa, uskaltaa toivoa niitä ihan tosissaan ja sijoittaa niihin nauttimalla niistä haaveilemisesta. Sijoittaa sitä omaa kiintymystä, omaa rakkautta ja toivoa, vaikka riskinä olisi se ettei haave toteudu ja joutuisi pettymään. Tässä kohtaa selitystä aloin tuntemaan hieman häpeää, olenhan mielestäni ollut niitä rohkeita ja positiviisia ihmisiä. Joudun kuitenkin huomaamaan että olen merkittävästi kyynistynyt ja ryhtynyt jopa huomaamattani ihan pienesti pelkuriksi kuten edellisestä tekstistänikin huomaa.

Päätin siis ryhdistäytyä. Ensimmäisenä kaivoin esille vanhan "elämän ostoskärry"-listani johon joitakin kuukausia sitten listasin niitä pikkuisia juttuja joita tahtoisin elämääni. Kyllä niitä haaveita löytyy tämmöiseltä kyyniseltä kakaltakin. Sitten aloin pohtia mitenkä minä kyyninen hokkuspokkukseen uskomaton kakka, voisin lisätä näiden haaveiden osuutta arkipäivässäni ja ajatuksissani. Hetken pohdittuani, puhelimeeni tuli viesti hokkuspokkus-ystävältäni ja vastaus kysymykseeni tuli kuin taikaiskusta. Niinpä avasin Paintin ja heitin elämäni ostoskärrystä kamat tyhjälle sivulle taiteillen niistä puhelimeeni uudet taustakuvat. Näin ne pysyvät ainakin toistuvasti silmissäni. 

Ja se toimii. Jo päivän verran niitä tuijoteltuani, huomaan haluavani alkaa tehdä niiden eteen jotain. Lähteä illalla lenkille, pistää säästöpossuun rahaa omaa koiraa varten, selailla Hyvinkään asuntoja tai kehitellä päässä tuhansia iskureploja kevättä varten.

Pienikin juttu siis riittää. Kokeile sinäkin ja kerrohan mulle haaveistasi vaikkapa kommenteissa!

KUVAT: WeHeartIt kokoelmani 2018
FACEBOOK  /  BLOGLOVIN  /  BLOGIT.FI

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti